Tunne + Tila Varkauden Peltolassa

Vanhassa Varkaudessa sijaitseva Peltola oli kesän 2015 kohteena taiteilija-muotoilija Päivi Raivion Tunne + Tila -teoksessa.

 

Taustaa

Tunne + Tila on tilateos, joka sijoittuu paikalliseen tietoon nojaten kaupungista tai kylästä paikannettuun välitilaan, esimerkiksi tyhjälle tontille tai joutomaalle. Tila muuntuu installaation aikana kokemukselliseksi paikaksi. Teoksessa hyödynnetään syötäviä kasveja ja yhteisöllistä toimintaa toteutusprosessissa. Teos toteutuu kolmella eri paikkakunnalla vuosina 2014, 2015 ja 2016. Vuonna 2014 teos toteutui Sepän talon pihalle Raumalla ja tänä kesänä teos on osa Varkauden museoiden Peltola Herää! -paikan adoptioprojektia.

Miksi juuri Varkaus? Edellisvuoden kohde kun löytyi aivan toiselta puolelta Suomea, Raumalta.

Varkauden museoiden Hanna-kaisa Melaranta oli kuullut Maaseudun Sivistysliiton Paikan Tuntu -hankkeesta ja hän innostui paikan adoptio -ideasta. Mallia haluttiin kokeilla vanhassa Varkaudessa, sillä siellä on paljon tyhjiä, käyttämättömiä kiinteistöjä. Kohteeksi valikoitui Peltolan talo pihoineen. Museolle tällainen jalkautuminen on ensimmäinen laatuaan, Päivi Raivio kertoi.

Yhteistyö Varkauden museoiden ja eri koulujen kanssa oli tiivis koko rakennuskauden. Työhön osallistui sekä museon väki että eri kouluja. Kylvöihin osallistui satoja oppilaita lähialueelta. Taiteilijan työnkuva oli hyvin moninainen erilaisine tapaamisineen ja paikkaan tutustumisineen. Erityistä paikan tuntua saatiin käyttämällä viereisen paperitehtaan tukkipinoja tilateoksen materiaalina. Päivi Raivio sai 500 pölliä Stora Enson sahalta teosta varten.

Tunne+tila. Kuva: Päivi Raivio

Teoksen osana ovat olleet syötävät kasvit, joten paikka on elänyt ja muuttunut kesän aikana, ja tila ja kokemus ovat olleet moniaistillinen. Koululaiset osallistuivat taimien kasvatukseen, he vierailivat paikalla ja kokoontuivat yhteen vielä sadonkorjuutapahtumassakin.

Teos puretaan Peltolasta jakamalla pöllit ja mullat kaupunkilaisten käyttöön lokakuun lopussa.

Löysivätkö paikalliset Peltolan?

Peltolassa on käynyt kesän aikana yli 4000 ihmistä. Suuri yleisö on löytänyt paikalle, mm. kesäkahvilan houkuttelemana. Lisäksi Peltolassa on järjestetty lukuisia tapahtumia ja avointa toimintaa. Palaute on ollut innostunutta ja positiivista. Koko peltola-projektista ei ole tullut ainuttakaan negatiivista kommenttia, kertoi museonjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta.

Miten Peltolan käy jatkossa, tuleeko toiminnasta pysyvää?
Peltolan rakennus on myyty osana kiinteistökauppaa yksityiselle omistajalle. Museo on kuitenkin halukas jatkamaan julkisen tilan hyödyntämistä museotoiminnassa ja Peltolan kokemukset ovat hyvää tutkimuspohjaa tälle tavoitteelle. Peltolan avoimen toiminnan myötä myös eri kulttuurialan toimijat ovat löytäneet paremmin toisensa ja yhteistyö on tulevaisuudessa mutkattomampaa.

Päivi Raivio on muotoilija ja taiteilija, joka työskentelee julkisen tilan parissa. Raiviolla on monipuolinen kokemus kaupunkimuotoilusta, osallistavasta suunnittelusta, julkisen tilan taiteesta sekä kaupunkikulttuuri-ilmiöistä. Raivio on mukana Maaseudun Sivistysliiton Paikan tuntu – paikan identiteetti -hankkeen suunnittelutyöryhmässä sekä osallistuu Tunne+Tila -teoksen lisäksi Grey Cube Gallerioiden tuottamiseen Korkeasaaressa.

Taiteilija Päivi Raiviota haastatteli Susanna Salokannel